University of Sydney

Opiskelijakokemus: Hannu, University of Sydney

Hannu Kokkosen ensimmäinen matka Euroopan ulkopuolelle tarkoitti muuttoa maapallon toiselle puolelle opintojen perässä. Maailman sadan parhaan yliopiston listalle lukeutuvassa University of Sydneyssä opiskelu on yhtä aikaa haastavaa ja hauskaa. Tulevaisuuden työmahdollisuudet näyttävät erinomaiselle.

Nimi: Hannu Kokkonen, 27
Pohjakoulutus: Tradenomi (mainonnan ja yritysviestinnän sv.)
Opinto-ohjelma: Master of Interaction Design & Electronic Arts

Lue alta Hannun mietteitä:

Opiskelijakokemus Hannu Kokkonen Sydney

Muutit Australiaan helmikuussa 2015, mikä oli ensivaikutelmasi maasta?

Lentokoneesta ulos astuessani, tuntiessani trooppisen lämmön kasvoilla ja nähdessäni palmujen huojuvan tuulessa, ensimmäinen tunne oli: Tää on loistavaa. Sydneyssä on omanlaisensa hieman aasialainen fiilis. Arkkitehtuuri vaihtelee pilvenpiirtäjistä koristeellisiin siirtomaa-ajan rakennuksiin. Ihmiset kuuluvat lukemattomiin eri kansallisuuksiin ympäri maailmaa.

Olen reissannut Euroopassa, mutta hauskasti muutto Australiaan oli ensimmäinen matka Euroopan ulkopuolelle. Australia on kuitenkin niin länsimainen, ettei suurempia kulttuurishokkeja ole ollut.

Miksi valitsit juuri Australian?

Asuin kuukauden Berliinissä. Boheemi Itä-Berliini sai aikaan pienen kulttuurishokin ja Suomeen palaaminen tuntui ankealta. Aloin miettiä, että missaan elämästä paljon, jos törötän vain Suomessa loppuikäni. Siispä aloin käymään läpi eri maita, joissa olisi mielenkiintoista asua.

Minulla on pari australialaista kaveria, jotka molemmat ovat todella loistavia tyyppejä. Ajattelin, että jos kokonainen maa on täynnä samanlaisia ihmisiä, ei se voi olla kovin paha. Australiassa meni myös taloudellisesti paljon paremmin kuin Euroopassa. Hyvin palkattuja työpaikkoja tuntui olevan enemmän saatavilla. Ja kieltämättä lämmin ja aurinkoinen ilmasto ei ainakaan vähentänyt muuttohaluja.

Opiskelu Sydneyssä palmujen katveessa vakuutti Hannun

Entä miten päädyit University of Sydneyyn ja tutkinto-ohjelmaasi?

Halusin opiskella maailman top 100 -yliopistossa. Päätin käyttää KILROYta agenttinani ja kävin läpi huolella tarjolla olevat vaihtoehdot. Lopulta hain University of Sydney'hyn ja Monash Universityyn Melbournessa. Pääsin lopulta molempiin ja Monash tarjosi vielä 4000 dollarin stipendiä. Valitsin kuitenkin Sydneyn, koska koulu on arvostetumpi ja trooppinen ilmasto veti minua puoleensa.

Tutkinto-ohjelmaksi valikoitui Master of Interaction Design & Electronic Arts hyvien työllistymismahdollisuuksien ja kiinnostavan sisällön perusteella. MIDEA sisältäisi niin teoreettisia opintoja, koodaamista, laitteiden rakentamista kuin käyttäjätutkimustakin.

Miten hakuprosessi eteni?

Hakuprosessi pähkinänkuoressa eteni seuraavien vaiheiden kautta:

1. IELTS-kielitestin suorittaminen
2. Motivaatiokirjeen kirjoittaminen ja parin suosituksen pyytäminen (näitä ei tosin varsinaisesti edellytetty)
3. Paperinen hakemus KILROYlle
4. Tarjouksen saaminen yliopistolta
5. Tarjoukseen vastaaminen maksamalla ensimmäinen lukukausimaksu
6. Elektronisen opiskelijaviisumin hakeminen
7. Viisumin saaminen 24 tunnin kuluessa
8. Apurahojen hakeminen
9. Apurahan saaminen Suomen liikesivistysrahaston Kari Kaarnalahden erikoisrahastosta

Kriteerinä yliopistoon pääsyyn oli 75:n prosentin keskiarvo alemmasta korkeakoulututkinnosta, tutkinnon alalla ei ollut väliä. Syynä tähän on se, että tutkinto keskittyy pitkälti "human-computer interactioniin", ja tiimi kasataan eri alojen osaajista. Osaamista jaetaan ja ratkaisuja ideoidaan eri näkökulmien mukaan. Varsinaisen teknisen työn tekevät siihen erikoistuneet ihmiset.

Yliopistoni sotki teknisen vian takia hyväksymiskirjeeni pariinkin otteeseen ja sitä selvitellessä KILROY oli kyllä oikein kätevä apu.

Millainen pohjakoulutus sinulla oli ennen opintojesi alkua?

Pohjakoulutukseni on Haaga-Heliassa suoritettu Tradenomin tutkinto. Erikoistuin mainontaan ja yritysviestintään. Etukäteen koodaustaitojen puute mietitytti minua, mutta siitäkin on selvitty. Meidän luokalla it-alan pohjakoulutusta on hyvin harvalla. Koodaamaan oppii, kunhan käyttää aikaa sen omatoimiseen opiskeluun.

Millaista opiskelu on ollut? Mikä on ollut antoisinta?

Antoisinta on ollut työskennellä erittäin lahjakkaiden ihmisten kanssa, jotka tulevat täysin eri puolilta maailmaa. Meidän luokalla on todella hyvä yhteishenki ja apua sekä vinkkejä jaellaan avuliaasti. Muiden menestys ei ole itseltä pois. Varsinkin ryhmätyöt ovat olleet antoisia. Opettajat ja vierailevat luennoitsijat ovat myös suorastaan pelottavan älykkäitä, mutta myös helposti lähestyttäviä. 

Tutkintoni on erittäin mielenkiintoinen. Kun yhdistetään designteoriaa ohjelmoinnin perusteisiin ja käytännön rakentamiseen, opiskelu tuntuu todella antoisalta. Onnistuin molempina lukukausina saamaan omat pääprojektini loppunäyttelyyn, joka on ollut hienoa.

Entä mikä on ollut haastavinta?

Haastavinta on ollut se, että opiskelu on hyvin omatoimista ja aikataulutus on tehtävä huolellisesti. Monesti meille annetaan tietty tehtävänanto, mutta sen käytännön suorittaminen on itsestä kiinni. Eli mitä ohjelmia käytät ja mihin asioihin kiinnität huomiota, on sinusta itsestäsi kiinni. Välillä tuntuu, että meidät pudotetaan suoraan altaan syvään päähän, ja siitä on sitten lähdettävä luovimaan. Siinä kyllä oppii nopeasti.

Millainen on tavallinen koulupäiväsi?

Varsinaisia luentoja ei ole kuin parina päivänä viikossa. (Lauantaisin ja iltaisin on usein luentoja, koska Master’s on suunnattu työelämässä oleville, joten teoriassa sitä voi suorittaa työnteon ohessa. Käytännössä tekemistä on niin paljon, että harva tekee täysipäiväisesti töitä.)

Koulunkäynti on paljolti itsenäistä työskentelyä ja ryhmätöitä. Yleensä olemme arkkitehtuurin laitoksen studioissa tai tietokoneluokissa. Ryhmätöissä esimerkiksi kokoonnutaan yhteen, jolloin yksi koodaa, toinen editoi videoita ja kolmas rakentaa sensoreita. Välillä vaihdetaan ja tätä jatketaan aamusta iltaan. Lounaalla ja päivällisellä käydään joko kotona tai jossain kampuksen lukuisista ravintoloista.

Pitkää päivää jaksaa, koska muutkin tekevät samoin. Varsinkin arkkitehtuurin laitoksella porukka käytännössä asuu ja rakentaa pienoismalleja yöt ja päivät. Laitos rankattiin 17. parhaaksi maailmassa tänä vuonna QS World University Rankingin puolesta, ja sen huomaa ihmisten omistautumisesta.

Opiskelijakokemus - Sydney - Hannu

Millaisia mahdollisuuksia tutkinto-ohjelmasi tarjoaa työelämässä ja millaisia suunnitelmia sinulla on?

Meille järjestettiin yritysesittely, jossa alan yrityksiä Sydneyn alueelta houkutteli meidän koulutusohjelmasta porukkaa töihin. Mukana oli sekä kandi- että maisteritason ihmisiä.

Oli rohkaisevaa kuulla sellaisia puheenvuoroja, kuten että “me rekryttiin täältä viime vuonna kuusi tyyppiä ja tänä vuonna me halutaan kahdeksan”, tai “meidän 200 hengen design-osastolta 20 prosenttia on täältä”. Mukana oli mm. Accenture ja Deloitte, jotka kuuluvat maailman suurimpiin konsulttifirmoihin. Meillä on haluttu yhdistelmä taitoja, sillä tekninen ymmärrys ei enää riitä, vaan on osattava ottaa käyttäjä ja ympäristö huomioon.

Australiassa on todella hyvä palkkaus ja kiinnostavat työmarkkinat. Tämä tutkinto avaa niin hyvin ovia, että olen miettinyt myös muuttoa Piilaaksoon tai Berliiniin start-uppien perässä. Yksi amerikkalainen kaverini on perustamassa diabeetikoille sovelluksia sekä laitteita suunnittelevaa firmaa ja se olisi yksi mahdollisuus työllistyä. Toiset kaverit taas kehittävät motion trackingiin perustuvaa supersankarisovellusta vakavasti sairaille lapsille. Varat on tarkoitus hankkia joukkorahoituksella.

Oletko huomannut eroja suomalaiseen opiskelukulttuuriin verrattuna?

Australiassa opettajat painottavat usein luennoilla käytävää keskustelua. Jos haluaa parhaita arvosanoja, ei voi istua tuppisuuna ja omat mielipiteet on osattava perustella hyvin. Lähes viikottain meidän pitää pitää  presentaatioita ja yleensä ne ovat ihan leppoisia, mutta välillä yritysvieraiden läsnä ollessa esitykset arvioidaan yksityiskohtaisesti PowerPointin näyttävyydestä lähtien. Täällä myös painotetaan, että aina pitää esiintyä vakuuttavasti ja myydä tosissaan omaa ideaansa. Sillä jos et itse usko ideaasi, niin ei usko kukaan muukaan.

Miten asunnon hankkiminen hoitui?

Asun yliopiston omistamassa asunnossa aivan kampuksen vieressä. Keskustaan pääsee bussilla 20 minuutissa. Hain asuntoa yliopiston kautta ja onnekseni sain paikan. Vuokra on Sydneyn tasolla halpa, 215 dollaria viikossa. Australiassa vuokrat maksetaan yleensä viikoittain. Minulla on oma huone, ja jaan asunnon kolmen muun opiskelijan kanssa. Sydneyssä asuminen on niin kallista, että kimppa-asuminen on taloudellisesti usein järkevin vaihtoehto.

Miten kuvailisit Sydneyä opiskelijakaupunkina?

Asukasluvultaan lähes Suomen kokoinen Sydney on helposti lähestyttävä. Asuminen on todella kallista, mutta muuten liikutaan Suomen hinnoissa. Ruoka ja juoma ovat pääsääntöisesti hieman halvempaa. Erilaisia ravintoloita löytyy joka lähtöön. Oma suosikkini on taivaallinen korealainen grilliruoka. Yöelämä on myös monipuolista.

Osa-aikatöitä on suht helposti saatavilla. Usein riittää, että marssii paikkaan CV:n kanssa ja juttelee omistajien kanssa suoraan. Palkat ovat myös hyviä.

Opiskelijakokemus - Hannu - Sydneyn oopperatalo

Julkinen liikenne ei saa paikallisilta paljon kiitosta, mutta minusta se on ihan siedettävä. Autoliikenne on täällä aika villiä ja ruuhkat pahoja. Sydneyn kaupunki aloitti juuri massiiviset kehitystyöt ydinkeskustassa, jonne on määrä rakentaa raitiovaunukiskot ja blokata autoliikenne aikanaan kokonaan. Jos joku ärsyttää Australiassa, niin se että tietoliikenneyhteydet ovat Suomea kymmenen vuotta jäljessä. Netti- ja puhelinliittymät ovat kalliita, hitaita, epäluotettavia ja data on rajoitettua.

University of Sydneyssä on parisensataa societyä, joiden toiminta vaihtelee huispauksesta drinkkien tekoon ja 3D-tulostamiseen. Ne ovat hyvä tapa tavata toisia opiskelijoita, joilla on samanlaiset kiinnostuksenkohteet.

Miten olet viettänyt vapaa-aikaasi?

Sydneyssä on todella paljon tekemistä, ja monesti tuntuu siltä, ettei puolitoista vuotta riitä mihinkään. Koulu on myös niin intensiivistä, ettei omaa aikaa ihan hirveästi jää varsinkaan lukukausien loppupuolella.

Itse kampus on jo kuin pieni kaupunki. Sillä on kirjastoiden lisäksi mm. oma pankki, sairaala, postitoimisto, kaksi liikuntahallia, ulkoilmauimala, sisäuimahalli, tenniskenttiä, ravintoloita ja museoita. (Plus suomalaisviranomaisten kauhuksi kaksi baaria, en ole kuitenkaan koskaan nähnyt ketään humalassa päiväsaikaan). Yksi psykedeellisimmistä hetkistä Australiassa oli, kun menin katsomaan suomalaista hevibändiä, Insomniumia, jotka olivat keikalla kampusbaarissa. Tapasin jätkät vielä keikan jälkeen ja suunnattiin siitä Sydneyn yöelämään.

Sydneyssä on upeita rantoja, joita on kiva käydä tutkimassa. Bondi ja Manly ovat tunnetuimmat, mutta Tamarama ja Coogee ovat myös hienoja. Parin tunnin matkan päästä Sydneystä sijaitsee Blue Mountains, jotka ovat oivaa vaellusmaastoa ja muutenkin valokuvauksellista seutua.

Olen Sydneystä reissannut Melbourneen, Tasmaniaan ja Ulurulle. Varsinkin Ulurun autiomaanäkymät olivat hienoja urbaaniin sykkeeseen tottuneelle. Australia on kooltaan Euroopan kokoinen, joten lentäminen on usein paras vaihtoehto matkustamiseen.

Opiskelijaelämää Australiassa - Hannu Kokkonen

Millaisia vinkkejä antaisit ulkomaille opiskelemaan hakeutuvalle?

Lukukausimaksut ovat yleensä suurin ongelma, mikäli mielii opiskelemaan suurimpaan osaan ulkomaisista yliopistoista Euroopan ulkopuolella. Erilaisia apurahoja on kuitenkin paljon saatavilla ja niitä kannattaa hakea. Tällä hetkellä myös lainojen korot ovat alhaalla, joten jos onnistuu saamaan työn ulkomailta, opintolainan takaisinmaksun ei pitäisi olla liian vaikeaa. Vaihtelee tietenkin aloittain. Rahoitusasiat on hyvä hoitaa etukäteen kuntoon. Opiskelu voi olla niin intensiivistä, että työnteko alkaa näkymään negatiivisesti arvosanoissa.

Kieli voi joillekin tuntua esteeltä, mutta sen oppii nopeasti, kun käyttää sitä päivittäin. Meidän yliopistossa on paljon kiinalaisia, joista moni puhuu todella huonoa englantia. Ihmettelen miten he ovat edes läpäisseet kielitestin. Keskimääräisellä suomalaisella englanninkielen taidolla ei ole mitään ongelmia. Esseitä varten kannattaa opetella sivistyssanoja, mutta siinäpä se. Ulkomaisille opiskelijoille tavataan antaa hieman anteeksi kieliopin suhteen.

Jokaisella on tietysti omat prioriteetit, mutta itse olen ensisijaisesti opiskelemassa, ja vasta sen jälkeen harrastamassa tai lomailemassa. Korkeiden lukukausimaksujen takia haluan ottaa kaiken irti tutkinnosta. Jos haluaa vapaamuotoisempaa ulkomailla oleskelua, jossa opiskelu on lähinnä bonus, niin vaihto-opiskelu voi olla parempi vaihtoehto.

Opiskelijakertomus - University of Sydneyn kampusalue

Kenelle suosittelet University of Sydneyä?

Voin suositella University of Sydneyä aikalailla varauksettomasti kaikille, jotka ovat kiinnostuneet opiskelemaan maailman huippua olevassa yliopistossa. Opiskelu vaatii sitoutumista ja on kieltämättä vaativaa. Mutta jo nyt tuntuu siltä, että se avaa ovia ihan eri lailla, kuin mitä Suomessa olisi mahdollista. Kampus ja ympäröivä Sydney ovat myös oikein viihtyisiä.

 

Valmiina seikkailuun? Sinä ja University of Sydney?
Ota yhteyttä
Contact